Yritysten pankkirahoitus on murroksessa

Pankin rooli pienten ja keskisuurten yritysten rahoittajana on murroksessa Pienten ja keskisuurten yritysten rooli yhteiskunnassamme on välttämätön. Rooli on tärkeä, sillä pienet ja keskisuuret yritykset edustavat määrällisesti suurinta osaa suomalaisista yrityksista. Näissä yrityksissä kiteytyy suomalaisen yrittäjyyden haasteet sekä mahdollisuudet.

Yritysrahoitus ja yrityslaina murroksessa.

Pienten ja keskisuurten yritysten haasteita ja mahdollisuuksia on jo vuosikausien ajan rahoittaneet pankit, jotka suurimpana yksittäisenä rahoittajana ovat pyrkineet mahdollistamaan suomalaisille pk-yrityksille hyvin toimivat yritysrahoitusmarkkinat.

Toimivien yritysrahoitusmarkkinoiden pääasiallisena tehtävänä on yritysten rahoituksen mahdollistaminen tilanteissa, joissa yritysten omat kassavirrat eivät riitä haasteiden ja mahdollisuuksien rahoittamiseen. Yritysrahoitusmarkkinat ovat muuttuneet viime vuosien aikana ja uuden pankkisääntelyn myötä pankkien rooli yritysten pääasiallisena rahoittajana voi muuttua pysyvästi.

Kiristyvä pankkisääntely

Pankkien operatiivista toimintaa säädellään erilaisilla säännöksillä, joiden avulla taloudesta pyritään luomaan kestävämpää. Pankkisääntelyn keskiössä ovat pankkien vakavaraisuuden, likviditeetin sekä riskienhallinnan sääntely. Riskienhallinnan sekä yritysrahoitusmarkkinoiden muutosten näkökulmasta keskeiseksi tekijäksi pankkien luotonmyönnön yhteydessä on muodostunut IRBA-menetelmä, jota hyödyntää arvioiden mukaan noin 80 % suomalaisista pankeista. Tilastollisesti voidaan todeta, että IRBA-menetelmää hyödynnetään erityisesti asunto- sekä yritysluottojen antolainauksen yhteydessä. IRBA-menetelmällä tarkoitetaan sisäisten luottoluokitusten menetelmää, jonka avulla pankki voi itse arvioida luottoriskejä tiettyjen koko- ja raportointivaatimusten täyttyessä. IRBA-menetelmän ansioksi lukeutuu muun muassa pankkien mahdollisuus kehittää omia riskinhallintaprosessejaan, jolloin pankit eivät ole riippuvaisia riippumattomien luottoluokittajien kautta saaduista riskiluokituksista.

IRBA-menetelmän säätelyn kannalta keskeiseksi tarkastelukohteeksi nousevat Basel-säännökset, joiden avulla Basel-pankkikomitea on säännellyt IRBA-menetelmän hyödyntämistä. Vuonna 1974 perustetun Baselin pankkivalvontakomitean voidaankin todeta näyttelevän merkittävää roolia pankkien operatiivisen toiminnan sääntelyssä. Basel-säännösten yhteydessä tarkastelussa oleva IRBA-menetelmä on saanut kritiikkiä osakseen muun muassa lukujen manipuloinnin takia. Kritiikistä huolimatta sisäisten luottoluokitusten hyödyntämistä ei kiristetty vuonna 2010 julkaistun Basel III -sääntelyn yhteydessä, vaan säännöksen yhteydessä keskityttiin pääasiallisesti pankkien pääomavaateiden kiristämiseen. Tilanteen arvioidaan kuitenkin muuttuvan vuodesta 2022 alkaen, jolloin Basel IV -sääntely astuu voimaan ja IRBA-menetelmän käyttöä tullaan rajoittamaan.

Millaisia vaikutuksia Basel IV -sääntelyn ja IRBA-menetelmän rajoittamisesta voidaan odottaa? Antolainauksen näkökulmasta pankkien rahoituksen marginaalikustannusten on arvioitu nousevan kiristyneiden vakavaraisuusvaatimusten yhteydessä. Vaikka Basel IV –säännöksen yhteydessä toteutettavien muutosten tavoitteena on luoda pankeista pitkällä aikavälillä kestävämpiä, voi niillä olla vaikutuksia pankkien luotonmyöntökriteereihin ja tätä kautta suomalaisten pk-yritysten rahoituksen saatavuuteen. Toimivien yritysrahoitusmarkkinoiden ollessa elintärkeä elementti pk-yritysten liiketoiminnan kannalta, voidaan esittää aiheellinen kysymys: pystyvätkö pankit kiristyneen sääntelykehikon alaisuudessa operoimaan suurimpana yksittäisenä pk-yritysten rahoittajana myös tulevaisuudessa?

Pk-yritysten rahoitusmarkkina Suomessa

Kun tarkastellaan Suomen nykyistä pk-yritysrahoitusmarkkinaa, voidaan tilastojen valossa todeta, että suomalaisten pk-yritysten rahoituskenttä on monipuolistunut ja rahoituksen saatavuus on yleisesti hyvällä tasolla. Pankit ovat ylivoimaisesti suurin yksittäinen pk-yritysten rahoittaja ja muun muassa Euroopan Keskuspankin tuottaman SME Access to Finance –indeksin mukaan suomalaisten pk-yritysten rahoituksen saatavuus on ollut Euroopan mittapuulla erittäin hyvällä tasolla viime vuosina. Suomen Yrittäjien tuottaman pk-yritysbarometrin tilastojen avulla voidaan tosin myös huomata, että pk-yritysten pääasialliset rahoituksen hankintakanavat ovat prosentuaalisesti lähes kaksinkertaistuneet viime vuosien aikana. Pk-yritysbarometrin avulla luodussa kuviossa on huomioitu pk-yritysten pääasiallisten rahoituksentarjoajien vuotuisen kehitys. Vuonna 2019 pääasiallisia rahoituksentarjoajia olivat pk-yritysbarometrin mukaan muun muassa pankki, joukkorahoittajat, rahoitusyhtiöt, Finnvera sekä pikaluottoyhtiöt.

Pääasialliset rahoituksentarjoajat

kuva 1. Pääasiallisten rahoituksentarjoajien lukumäärän muutos vuodesta 2011-2019

Pääasiallisten rahoituksentarjoajien lukumäärän kasvu

Pääasiallisten rahoituksentarjoajien lisääntymisen ohella Euroopan keskuspankin tuottamien tilastojen valossa voidaan lisäksi huomata, että pankkien negatiiviset luottopäätökset ovat prosentuaalisesti yli kaksinkertaistuneet viimeisen viiden vuoden aikana Suomessa. Kuviossa on hyödynnetty Euroopan keskuspankin vuosittain tuottamia kyselytutkimuksella toteutettuja tilastoja, joiden avulla pyritään selvittämään pk-yritysten rahoituksen saatavuutta.

Kuva 2. Pankkien negatiivisten luottopäätösten lukumäärien kehitys vuosina 2015-2019

Pankkien negatiiviset luottopäätökset

Pk-yritysten rahoitusmahdollisuudet ovat monipuolistuneet viime vuosien aikana ja viimeisen viiden vuoden ajalta voidaan huomata pankkien negatiivisissa luottopäätöksissä kasvava trendi (kuva 2). Uusia rahoitusmahdollisuuksia yrityksille edustaa myös verkkopohjainen Kasvurahoitus-yrityslaina. Vuonna 2022 voimaan astuvan Basel IV-säännöksen voidaan odottaa jatkavan edellä mainittuja tilastollisia trendejä, ja pankkitoiminnan tiukentuneen sääntelyn sekä rahoitusmahdollisuuksien monipuolistumisen myötä on myös mahdollista, että pankkirahoituksen osuus suomalaisten pk-yritysten rahoittajana tulee tulevaisuudessa pienentymään.

Pankin marginaalikustannusten noustessa sekä vakuusvaatimusten mahdollisesti kiristyessä on mahdollista, että pankkisääntelyn ulkopuoliset rahoittajat kykenevät tarjoamaan entistä kilpailukykyisempiä rahoitusratkaisuja suomalaisille pk-yrityksille ja tätä kautta kasvattamaan markkinaosuuttaan. Pankkien ulkopuolisista rahoittajista erityisesti joukkorahoittajat ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan Suomessa ja Euroopassa ja oman taseen rahoittajien lukumäärä on kasvussa. Suomi on perinteisesti ollut hyvin pankkikeskeinen valtio. Tulevaisuudessa ainakin pk-yrittäjän on syytä rahoitusta hakiessaan esittää aiheellinen kysymys ­– olisiko jokin muu vaihtoehto kuin pankki?